Tekstit

Synkkää

Kuva
Entä jos sä nyt tapat itsesi, häviät.  Lopetat tämän tuskan, tämän typerän elämän. Tämän häpeän, epätoivon, tyhjyyden.  Ja kuitenkaan et pysty, et kykene.  Et pysty.  Pelottaa kuolla. 

Rakastin, diagnoosilla vaikea masennus

Kuva
My diary  Rakastin sinua, en halunnut,  mutta rakastin kuitenkin.  Se tunne oli pyörryttävä, huumaava.  Olin sekaisin, pyörryksissä.  Näin unia sinusta, kun nukuin.  Näin unia sinusta, kun valvoin.  Täytit pääni, täytit sieluni,  täytit maailmani.  Se oli väärin, koska et  kuulunut minulle,   enkä minä kuulunut sinulle.  Minä elin sinusta,  hengitin sinua.  Vaikka olit kaukana,  olit kiinni ihossani.  Se kaikki oli väärin,  enkä voinut sille mitään.  Se loppui, sen oli pakko loppua.  Olin pitkään hajalla ja rikkinäinen.  Rakastin rakastamisen  hullua tunnetta. 

Epäonnistunut

Kuva
Mitä sä tunnet just nyt?  Et mitään.  Paitsi tyhjyyttä.  Sun sisällä on tyhjyyttä, loputonta tyhjyyttä.  Se tappaa sut. Mutta eihän se voi, koska olet jo kuollut.  Vai oletko? Epäonnistunut jälleen kerran. 

Jätin sinut, diagnoosilla vaikea masennus

Kuva
My diary  Trigger warning! Älä lue, jos itsemurhasta puhuminen ahdistaa! Et koskaan kysynyt, mitä ajattelin silloin, kun vedin ranteet auki. Tai sitä, miltä musta tuntui sen jälkeen.  Tai sen jälkeen, kun olin yrittänyt tappaa itseni lääkkeillä. Olin tuhansina sirpaleina. Minuun sattui niin kuin olisi puukolla viillelty.  Ja se häpeä mitä koin, oli jäätävää. Tarvitsin kosketusta.  Olkapäätä, johon nojata. Kättä, josta pitää kiinni.  Tarvitsin läheisyyttäsi, turvaa.  Ihan vain sitä, että olisit vierellä.  Ja halaisit lujaa! Mutta käänsit selkäsi ja jäin yksin. Taas, niin kuin niin monet kerrat.  Annoit mun hävetä yksinään.  Annoit mun itkeä yksinään.  Olin täysin rikki, maailmani oli rikki. Kaikki oli rikki ja sinun mielestäsi  kaikki oli hyvin. Ihan helvetin hyvin. "Ei meillä ole mitään ongelmia." Minä myönnän etten jaksanut enää. Kuulitko! En jaksanut enää! Luovutin. Jätin sinut. Ihmettelet vieläkin, miksi jätin sinut.

Mutta silloinhan olisin kuollut

Kuva
Huomaan sen,  on taas tämä aika vuodesta.  Tämä aika, kun päässä alkaa vilisemään asioita, tapahtumia, muistoja.  Kaikkea. Kaikenlaista.  Enkä haluaisi,  että niin tapahtuu,  koska se sattuu.  Koska se saa mut tuntemaan itseni huonoksi, vajaaksi, sairaaksi.  Kipeäksi.  Koska liikaa on sattunut.  Liikaa on tapahtunut.  Liikaa on ollut ja liikaa mennyt.  Liikaa kaikkea.  Ihan liikaa. Monta kertaa haluaisin vain  olla tuntematta mitään,  olla joku muu,  olla vain olematta,  olla vain,  olla mitään.  Ettei mitään olisi, ettei minua olisi.  Mutta silloinhan olisin kuollut,  enkä halua kuolla.  Vai haluanko? 

Hengitä!

Kuva
Tänään minuun sattui.  Olin miljoonina palasina.  Puristin käteni nyrkkiin  ja yritin hengittää.  Katsoin nyrkkiäni ja  näin kuinka se sykki.  Puristin silmäni kiinni,  etsin toista kättäni ja ajattelin,  etten ikinä selviä tästä.  Hengitä, hengitä perkele! Minulla oli lupa särkyä. 

Minä elän nyt

Kuva
Minä elän nyt, elän tätä hetkeä.  Huomista ei ole.  Eilinen jäi kauas, en muista sitä.  En ole elänyt sitä. Tai en ainakaan halunnut elää sitä.  Minä elän nyt.  Älä kysy minulta huomisesta, älä kysy eilisestä. Ei niitä ole. Minä elän nyt. 

Nyrkin isku, diagnoosilla vaikea masennus

Kuva
Tänään minä heikkona hetkenä mietin ja ajattelin sinua. Olin vähällä soittaa sinulle ja kysyä, mitä sinulle kuuluu.  Sitten säikähdin ja palasin todellisuuteen.  En halua tietää mitä sinulle kuuluu. En halua tietää, onko sinulla kaikki hyvin. En halua tietää mitään sinusta.  Tänään minä heikkona hetkenä mietin ja kuvittelin taas rakastavani sinua. Kunnes suljin silmäni, vedin henkeä ja kuulin nyrkin iskun pääni sisällä. Palasin todellisuuteen. 

Muisto, diagnoosilla vaikea masennus

Kuva
My diary  Päiväkirjamerkintä menneisyydestä.  Tänä aamuna ajattelin että olen aika onnellinen. Ei siihen tarvittu mitään ihmeitä.  Heräsin vaan ja sanoin ettei siihen tarvittu  mitään ihmeitä.  Ei siihen tarvittu mitään...mitään. Ei  mitään... Tänä aamuna heräsin ja olin silleen, että jees, kaikki hyvin. Mutta mä olin mustelmilla ja mua oli käytetty hyväksi. Tunsin itseni typeräksi ja rikkinäiseksi ja mietin, eheydynkö tästä koskaan.