Ystävänä masennus, diagnoosilla: vaikea masennus

My diary 

Oletko ystäväni, masennus?

Masennus.
Se tuli taas lupaa kysymättä.
Istahti olkapäälleni ja kuiski sieltä
korvaani sanoja, joita en halunnut kuulla.
Sanoja, jotka halusin unohtaa.



Masennus.
Se saa minut ahdistumaan ja
häpeämään itseäni, vihaamaan itseäni.
Se nujertaa ja romuttaa itsetuntoni.

Kurkussani on pala.
Kutsun sitä ahdistuspalaksi.
Vaikka kuinka yritän nielaista,
ahdistuspala vain kasvaa ja kasvaa.

Masennus.
Se lamaa hengityksen ja
saa voimaan pahoin.
Se painaa rintakehää ja saa hengityksen
tuntumaan raskaalta ja vaikealta.

Haluaisin kirkua ja haluaisin itkeä,
mutta en pysty tekemään kumpaakaan.
Mikään ei tunnu miltään ja
silti kaikki tuntuu ja sattuu.

Masennus.
Se on ystäväni ja vihamieheni.
En tiedä, osaisinko enää elää
ilman sitä...

Niinkö siinä kävi, että
sinusta, masennus, tuli minun ystäväni...?





Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Oikea sairausko?

Osastolla, diagnoosilla: vaikea masennus

Minun selfie

Kadonnut elämänhalu, diagnoosilla vaikea masennus

Mistä rakkaus alkaa

Ahdistuneisuushäiriökö, diagnoosilla vaikea masennus

Rakas äitini

Lääkkeet, diagnoosilla: vaikea masennus

Vanki, diagnoosilla vaikea masennus

Tuskainen päivä, diagnoosilla: vaikea masennus