Potkin sut ulos mun sielusta

Mä halusin vaan rakastaa
ja mua lyötiin turpaan.
Mä halusin tulla hyväksytyksi
ja mulle naurettiin.

Olin naiivi,
koska uskoin ja luotin,
ja mut petettiin.

Eikä mulla ollut ihmistä,
joka olisi kannustanut.
Ei ketään, joka olisi uskonut,
että tuostakin ihminen tulee.

Ja mä vain katosin,
hävisin ihmisten silmistä, katseilta.
Kuin mua ei olis ikinä ollutkaan.
Koska sitä mä halusin, halusin kadota.



Mutta mä palasin,
ihan uhallakin palasin.
Nostin pään ylös,
purin hammasta ja
potkin sut ulos mun sielusta.

Koska sä oot raukka,
sä oot se, joka jää yksin.
Sä jäät ja mä
kävelen sun ohitse,
koska mä voin.

Mä päätin eheytyä,
päätin tarrautua elämään kiinni.
Eikä mua nujerreta.

Ja mä katson eteenpäin,
koska siellä on mun elämä.




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Oikea sairausko?

Osastolla, diagnoosilla: vaikea masennus

Minun selfie

Kadonnut elämänhalu, diagnoosilla vaikea masennus

Mistä rakkaus alkaa

Ahdistuneisuushäiriökö, diagnoosilla vaikea masennus

Rakas äitini

Lääkkeet, diagnoosilla: vaikea masennus

Vanki, diagnoosilla vaikea masennus

Tuskainen päivä, diagnoosilla: vaikea masennus