Sieluni säröt
Tänäänkin kävi niin
ettet jättänyt rauhaan, vaikka
kuinka yritin unohtaa sinut.
Piinaat ja satutat, ja
jälleen on sieluni hajalla.
"Olet surkimus",
kuiskaat korvaani.
"Luulitko päässeesi minusta?"
Katson itseäni peilistä
ja näen kuinka rikki olen.
Peilissä on tuhansia
säröjä, niin kuin on
sielussanikin.
En tiedä, miten korjaisin
itseni. Eheytyykö sieluni
koskaan?
En löydä vastausta,
enkä edes tiedä,
mikä on kysymys.
Käperryn itseeni ja
tunnen, kuinka masennus
kietoutuu ympärilleni.
ettet jättänyt rauhaan, vaikka
kuinka yritin unohtaa sinut.
Piinaat ja satutat, ja
jälleen on sieluni hajalla.
"Olet surkimus",
kuiskaat korvaani.
"Luulitko päässeesi minusta?"
Katson itseäni peilistä
ja näen kuinka rikki olen.
Peilissä on tuhansia
säröjä, niin kuin on
sielussanikin.
En tiedä, miten korjaisin
itseni. Eheytyykö sieluni
koskaan?
En löydä vastausta,
enkä edes tiedä,
mikä on kysymys.
Käperryn itseeni ja
tunnen, kuinka masennus
kietoutuu ympärilleni.
Kommentit
Lähetä kommentti
Kiitos kun kommentoit! ❤