Sieluni säröt

Tänäänkin kävi niin
ettet jättänyt rauhaan, vaikka
kuinka yritin unohtaa sinut.

Piinaat ja satutat, ja
jälleen on sieluni hajalla.

"Olet surkimus",
kuiskaat korvaani.
"Luulitko päässeesi minusta?"



Katson itseäni peilistä
ja näen kuinka rikki olen.
Peilissä on tuhansia
säröjä, niin kuin on
sielussanikin.

En tiedä, miten korjaisin
itseni. Eheytyykö sieluni
koskaan?

En löydä vastausta,
enkä edes tiedä,
mikä on kysymys.

Käperryn itseeni ja
tunnen, kuinka masennus
kietoutuu ympärilleni.



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Oikea sairausko?

Osastolla, diagnoosilla: vaikea masennus

Minun selfie

Kadonnut elämänhalu, diagnoosilla vaikea masennus

Mistä rakkaus alkaa

Ahdistuneisuushäiriökö, diagnoosilla vaikea masennus

Rakas äitini

Lääkkeet, diagnoosilla: vaikea masennus

Vanki, diagnoosilla vaikea masennus

Tuskainen päivä, diagnoosilla: vaikea masennus