Tyhjyyttä, diagnoosilla vaikea masennus

My diary 

Elämä.

Tyhjyyttä, sitä se on nyt.
Syvää kolisevaa tyhjyyttä.


Se alkoi tyhjyyden tunteella.
Kaiken touhuamisen jälkeen tyhjyys palasi.

Huijasin itseäni muutaman päivän,
ehkä viikon. Leijailin tyhjyyden mukana.
Nyt tunnen kuinka masennus täyttää tyhjyyden.

Tältäkö se taas tuntuu?
Tyhjyys, masennus.

Täytän sitä tyhjyyttä syömällä koko ajan.
Ja voin pahoin, koska maha on niin täynnä,
että se tuntuu halkeavan.

Silti tuntuu äärettömän,
loputtoman tyhjältä.
Pää on täynnä tyhjyyttä,
ajatusten sekamelska on hiljentynyt.

Tyhjyys, se täyttää joka kolon,
se nielaisee minut sisäänsä.

Olisi niin helppoa antaa tyhjyyden
viedä mukanaan.
Laittaisi vain silmänsä kiinni
ja heittäytyisi tyhjyyden vietäväksi.

Olisi helppoa, mutta en halua.
Pelkään sitä.
Haluan työntää sen pois luotani,
mutta siinä se on ja pysyy.

Siltä se tuntuu, tahmealta pilveltä.
Pää on sumussa, ajatukset pätkii,
ei jaksa eikä kiinosta.

Perkeleen masennus!

Mutta ehkä tästäkin taas selviän
kuten niin monen monet kerrat aikaisemminkin.


Se tulee kyllä, uusi päivä, huominen.
Se tulee, jossain vaiheessa.
Silloin, kun sitä vähiten odotan.
On uskottava, että tulee.

Huominen, jossain se odottaa
ja masennus jää eiliseen.


Kommentit

  1. Huomista on hyvä odottaa näin kauniita kuvia katsellessa. 🤗

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, aina jostain löytyy kaunis huominen 😊❤

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Oikea sairausko?

Osastolla, diagnoosilla: vaikea masennus

Minun selfie

Kadonnut elämänhalu, diagnoosilla vaikea masennus

Mistä rakkaus alkaa

Ahdistuneisuushäiriökö, diagnoosilla vaikea masennus

Rakas äitini

Lääkkeet, diagnoosilla: vaikea masennus

Vanki, diagnoosilla vaikea masennus

Tuskainen päivä, diagnoosilla: vaikea masennus