Solujen helinää

My diary  Kalorien kyttääminen. Se on alkanut. Merkitsen ylös kaiken syömäni ja juomani. Kyttään itseäni. Mittailen peilin edessä vyötäröäni. Toivon sen kapenevan, pian. Toivon läskin häviävän, pian. Olen kärsimätön. 20 kiloa pitäisi hävitä tuosta noin vaan olematta yksinkertaisesti syömättä. Sitten iskee "mässyt". Etsin jääkaapista ja pakastimesta syötävää. Ja minähän syön! Reilu kuukausi on mennyt nälässä. Kaloreita on ruoasta tullut 400-1000 kcal eli vähän. Ja välillä ihan liian vähän. Sen takia tulee päiviä, jolloin laihduttaminen unohtuu ja ah, miten ihanaa on syödä kaksin käsin rasvaista, suolaista ja siihen väliin makeaa. Morkkis. Seuraavana päivänä tulee kamala morkkis. Mitä meninkään tekemään! Syyllisyys kiljuu korvaan: Olet läski, epäonnistuja! Kalorien kyttääminen. Se alkaa alusta. Jos vähän lipsuu, potee kamalaa ahdistusta ja syyllisyyttä. Hullu toive. Ruoka. Ystävä ja vihollinen. Mittailen katseellani peilin edessä vyötä

My diary Pelästyin. Pelkästyin, että olen putoamassa masennuskuoppaani. Niin kummallinen on oloni tällä hetkellä. Päässä pyörii ristiriitaisia ajatuksia,  ristiriitaisia tunteita. Ärsyttää, väsyttää, hermostuttaa ja ahdistaakin, mutta ihan vähän. Kieli. Kieli tuntuu suussani suuremmalta kuin tavallisesti. Se myös ikään kuin sykkii. Luin uuden lääkkeen haittavaikutukset (taas) ja onhan siellä kielioireet. Siellä mainitaan harvinaisena haittavaikutuksena mm. kielen turpoaminen, kielen turvotus. Puheen puuroutuminen. Poika kysyi, onko suussani jotain, koska puhun oudosti. Huomaan puheen puuroutumisen itsekin. (Myös puheen häiriöt mainitaan haittavaikutuksissa). Vähän nämä oireet säikäytti. Onko ne mahdollisesti vaarallisia? Paheneeko ne? Meneekö ajan kanssa ohi? Soittoaika. Kerroin oireista terapeutille. Lääkäri soittaa minulle 9.3. Mutta jos oireet pahenevat tai eivät mene ohi, sovittiin, että soitan lääkärille sitä ennen. Outo olo. Kerroin myös omituisesta olosta, jot

Aamuyöllä olen uneton Maailma nukkuu ympärilläni On hiljaista Seuranani yksinäisyys Katselen auringon kajastusta  ja mietin  rakastanko sinua  vihaanko sinua kaipaanko sinua Onko sydämessäni edelleen tilaa sinulle  vai onko siellä tyhjä tila kipeä tyhjä tila Aamuyön yksinäinen hetki ja  sydämessäni on hiljainen tyhjä tila

My diary  Anna minulle yö, jolloin nukun rauhallista, levollista unta. Unta, jota painajaiset eivät piinaa. Anna minulle aamu, jolloin herään hymy huulilla, odottaen kaunista aamua ja innostavaa päivää.  Anna minulle voimia kohdata pettymys, väsymys, ahdistus.  Anna minulle aika, jolloin en ole masennuskuopassani. Sinä annat. Annat minulle yön jälkeen uuden aamun. Ja aamun jälkeen uuden päivän.  Tulet vierelleni, tartut käteeni ja nostat ylös. Annat syyn elää. Joka aamu, joka päivä. Sinä annat. Elämä.

Joskus on lupa luovuttaa. Antaa sen mennä mikä satutti. Antaa sen unohtua mitä vihasi. Kun luopuu jostain saa takaisin jotain. On lupa luovuttaa olematta luovuttaja.

My diary  Vuosi sitten. Maalausmania. Silmät kiiluen maalaan kuin heikkopäinen. Kuusi tuntia vierähtää ja havahdun mahassa tuntuvaan onttoon oloon. Olen unohtanut syödä. Syön leipäpalan ja jatkan maalaamista. Seuraava päivä, kolme tuntia unta. Eihän tässä nyt ehdi nukkua, kun on maalattava! Lisää maalia! Kannan selkä vääränä k-raudasta maalipurkkeja ja taas maalataan. Joka paikkaa särkee ja kilot tippuu. Elän lähes vedellä. Ei tässä ruokaa ehdi miettimään, ihan hyvin pärjää näinkin. Ja ah, mikä tunne, kun lopulta elimistö tottuu niukkaan ravintoon, nälän tunne häviää. Sitten tuli romahdus. Yhtäkkiä en pystynytkään maalaamaan. Sänky kutsui, sohva kutsui. Väsymys ja masennus löi vasten naamaa. Siihen se jäi, maalaaminen. Olin pudonnut takaisin lamaavaan masennuskuoppaani. Maalia maalia! Pää huutaa. Kävin ostamassa maalia. Suunnitelmia, ajatukset vilisee. Neljä tuntia unta takana. Taasko tämä alkaa...

My diary Oliko minussa mitään hyvää, sainko arvostusta edes vähän? Olinko niin erilainen ja outo, etten ollut samaistuttava, lähestyttävä, rakkauden arvoinen? Olinko vain hiekanjyvä, joka hankasi kengässä niin, että jalkaasi tuli hiertymä, joka muistutti minusta joka askeleella hiertäen ja satuttaen. Rakastitko minua edes vähän? Muisteletko koskaan minua vai olinko joku, jonka voi unohtaa hetkessä. Joku, josta jäi vain ärsyttävä kipeä hiertymä. Hiertymä, jota hiekanjyvä hiersi ja jonka kopistelit kentästäsi ärtyneenä pois. Lopulta hiertymä parani, unohtui. Lopulta minä unohduin.

My diary  Vieroitusoireet Nyt ei oikein kirjoittaminen ole onnistunut.  Olo on levoton, tuskastunut.  Ajatukset harhailee.  Vieroitusoireet häiritsevät elämää.  Pakko On sellainen olo,  ettei huvita mikään,  ei halua tehdä mitään  ja  samalla on pakko tehdä jotain.  Ei vaan pysty olemaan rentona. 50 milligrammaa Vaikka lääkepurku tapahtuu hitaasti  eli kahden viikoin välein vähennetään 50mg,  inhottavat oireet tulevat silti.  V***u Välillä olen ärtynyt ja kiukkuinen.  Tekis vaan mieli huutaa.  Tuskaisuus helpottaa hetkeksi,  kun touhuaa ja touhottaa,  koska paikallaan olo on myrkkyä.   Suoraan sanottua yhtä helvettiä. Mä haluun tän perkeleen olon loppuvan!  Unilääkkeet Nukkuminen meni mahdottomaksi.  Nukuin kolme neljä tuntia ja  sinä aikana heräilin viisi kuusi kertaa.  Sain unilääkkeen  otettavaksi kuurina viikon ajan.  Siltä osin on helpottanut.  Lihava zombie Se lääke mitä nyt lopetellaan  on vaikeaan depressioon, masennukseen.