Ahdistusmöykky, diagnoosilla vaikea masennus

My diary 

Sisuksia repii, ahdistaa. 

Kurkussa on tunne, 

että siellä on möykky, 

ahdistusmöykky. 

Mieliala on alkanut 

kuin varkain hiipimään 

masennusta kohti. 

Kesä on kauneimmillaan 

ja minusta tuntuu pahalta, 

kipeältä. Sieluun sattuu. 

Vielä ei paha olo ole 

täysillä kimpussa, 

toimintakykyä on jäljellä. 

Olen muutaman päivän välein 

saanut itseni liikkeelle ja lenkille. 

Lenkin alussa tuntuu, 

että tulee paniikkikohtaus 

ja se lyö jalat alta. 

Tahdonvoimalla 

saan sen kuitenkin 

torjuttua ja pystyn 

jatkamaan lenkkiäni. 

Lenkin jälkeen on hyvä olo 

ja olen tyytyväinen itseeni. 

Yritän pitää itseni positiivisena 

ja pitämään ahdistuksen siedettävänä.

Se onnistuu, toistaiseksi. 

Masennus on niin 

pirullinen sairaus, 

että se sieppaa sinut 

kynsiinsä, vaikka kuinka 

yrität rimpuilla vastaan. 

Tällä hetkellä olen kuitenkin 

vähän vahvempi kuin masennus.