Perkeleen masennus, diagnoosilla vaikea masennus

My diary 

Alkaa taas olla raskasta elämä.
Ahdistus on kuin varkain
hiipinyt kimppuun.

Vielä se on suhteellisen
hyvin hallinnassa,
mutta voimistuu
päivä päivältä.

Tasaista ollutkin
yllättävän pitkään.

Mielenkiinto elämään ja
ympäristöön on vähentynyt,
ei oikein huvita mikään.

Tulee vaan kökötettyä kotona.
Pitäisi tehdä sitä ja tätä,
mutta ei pysty.

Kamalaa sanoa,
mutta sitä odottaa
syksyn pimeitä öitä.

Tällä hetkellä kesän valo ahdistaa.

Piha on hoitamatta,
ruoho leikkaamatta.
Kesäkukat kärsivät
huonosta hoidosta ja
kukkapenkin valtaa
rikkaruohot.

Ei vaan jaksa!

Vuosi sitten keväällä
masennus ja ahdistus
rysähti päälle voimalla.

Nyt mieliala on laskenut
kuin huomaamatta.
Haluaa vaan käpertyä
sisäiseen maailmaansa
ja unohtaa kaiken muun.

Oksettettaa ja ahdistaa.

Tein masennuskyselyn
(BDI-testin)
ja sain tulokseksi 32 pistettä
eli mulla on taas vaihteeksi
vakava masennus.

Tosin ei tämä ole läheskään
sitä masennusta,
mitä mulla yleensä on.

Tämä on vielä hallittavissa.

Vielä.

Pelkään kuitenkin,
että joudun hakemaan
taas apua ja se tuntuu,
että on epäonnistunut.

Taas.

Ja minä kun suunnittelin
kokeilevani lääkityksen
vähentämistä!

Perkeleen masennus!